Elämän peli AKA rottaralli
Nämä maat edustavat eri kehitystasoja ja pelaaja sijoitetaan syntymässään sattumanvaraisesti johonkin näistä
Peli on yhtäaikaisesti sekä reaaliaikainen että
vuoroperiaattella toimiva...
Se miten hyvin tai huonosti pelaat peliä vaikuttaa vahvasti sijoitukseesi elämän suuressa rottarallissa...
Jos häviät jatkuvasti sijoituksesi tipahtaa ja olet vaarassa jäädä paremmin pelaavien jyräämäksi
On oltava riittävän vahva, moraaliton ja valmis mihin vain saadakseen paikkansa auringossa
Peli asettaa pelaajan tielle erilaisia esteitä joihin on aina suhtauduttava tapauskohtaisesti
Esteet voi joko kiertää, tuhota tai jopa mahdollisesti
käyttää hyödykseen (Jos ei heti niin myöhemmin pelin edetessä)
Jämähtäessään paikalleen pelaaja menettää sekä pisteitä sekä myös toisinaan elämänsä
Pelaajalla on vain yksi (1) elämä joka tulee käyttää huolellisesti hyväkseen
Pelaajalle on annettu myös useita mahdollisuuksia itsetuhoon tai niinsanottuun laajennettuun itsetuhoon jolloin pelaaja voi viedä mukanaan useita muita pelaajia
Pelissä on mukana useita pelinjohtajia (Poliitikot)
sekä valvojia (kahdella tasolla / Taso 1 Armeija / Taso 2 Poliisi)
Näitä pelinjohtajia ei ole mitenkään erityisesti valittu etukäteen vaan pelinjohtajat ovat pelaajien itsensä valtaan nostamia tavallisia pelaajia
Armeija ja poliisi tuovat peliin väkivaltaisen jännitteen jota voidaan käyttää pelinjohtajien toimesta pelaajien
A) Viihdyttämiseksi (sodat/mielenosoitukset jne jne)
B) Saadakseen muut pelaajat pelaamaan pelinjohtajan hyväksi
Pelissä ei ole varsinaisia sääntöjä vaan kaikki tavat edetä ovat sallittuja
Pelin valuuttana käytetään erilaisia maksuvälineitä joita ovat
Raha, kulta, oma henki, muiden pelaajien henki (KTS liite pelin maksuvälineet)
Niin...Eikös se jotenkin noin mene?
Tämä meidän aina niin ratkiriemukas rottarallimme
Itse varsin ikävästi jumittunut tällä hetkellä kohtaan jossa olen sysännyt pallon liikkeelle ja joudun odottamaan vastapuolen siirtoa noin kaksi päivää toimiakseni
Pelin väsyttävin ja tylsin puoli huonon pelaajan näkökulmasta nämä
vuorotteluperiaatteella pelattavat kohdat
Itse tajusin hyvin nuorena pelin luonteen ja valitettavasti huomasin jo silloin
olevani alta keskiarvon pelaajana
Elikkä hieman vastentahtoisesti olen sittemmin pelannnut mukana
Erittäin vaihtelevin tuloksin...
Pelin ärsyttävin puolihan on se kun siitä ei pääse pois kuin painamalla
itsetuho(self destruct) nappulaa mutta näin toimiessaan edistää aina jonkun muun peliä
ja sehän ei kertakaikkiaan käy että antaisin jollekulle toiselle pisteitä...
Hyväksi/Huonoksi lopuksi tarjoan ilmaiseksi (mikä on pelin luonteen vastaista)
omaa räimivää musiikkiani tavasta jolla parhaiten pelaavat voittavat...
Itse en ole vielä oppinut ja sekös harmittaa...
Suomeksi KLIKKAA tai Spotify Suomeksi KLIKKAA
Englanniksi KLIKKAA tai Spotify Englanniksi KLIKKAA
Hei vain...Pelataan...asettakaa panoksenne...NYT!!!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Parhaiten pärjää ne jotka eivät noudata sääntöjä.
Minusta on tuntunut jo pitkän aikaa, että Suomessa ei enää arvosteta rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä. Maasta on tullut kaikenmaailman pikkunilkkien ja kusipäiden paratiisi, näitä ihmisiä sitten palvotaan. Psykopaatit ja narsistit menestyvät loistavasti tälläisessä maailmassa.
"En oikein osaa puukottaa tarvittaessa selkään enkä huijata itselleni ansiotonta hyötyä...Pitäisi ilmeisesti opetella näin tekemään"
Ei kannata yrittää. Parempi kun tyydyt kohtaloosi. Ellei sitten jostain tarjoudu oikein kunnon asearsenaalia, millä...niin, siinäpä sitten on taasen jälleen miettimistä..heh heh ja höpsis
Juha, pelissä pärjää paremmin kun tajuaa perussäännön, jonka mukaan jokainen pelaaja tekee oman siirtonsa.
Jokainen pelaaja, ja etenkin vastapelaaja ajattelee yksinkertaisesti, että mitä minä tästä hyödyn.
Tämän kun tajuaa, ei ehkä tule niin pahasti kusetetuksi, sillä hyvää hyvää hyvyyttään harvoin kukaan tekee mitään puolestasi ja ilmaisia lounaita todellakaan ei ole.
Näin se vaan menee.
Helvetti, en ole koskaan osannut ajatella hyötyajattelun kautta tätä elämää.. Minä kun luulin, että täällä pitää ajatella välillä muitakin kuin itseään ja vain tietyissä tilanteissa taustalla vaikuttaa se itsekkyys, jota on oltava vähän, toisilla sitä on vain niin paljon. Minulta tämä osa-alue puuttuu siksi varmaan häviänkin aika usein.
Olen myös pelannut tämän pelin sisällä montaa eri peliä, jotka nekin perustuvat suurin piirtein samoihin lainalaisuuksiin. Esim. jääkiekko, en ole vieläkään sitä sarjatasolla pelatessani ymmärtänyt, miksi jotkut pelaajat tekevät asioita vastoin sääntöjä, mutta silti näitä tuomari ei huomaa ja nämä pelaajat voittavat. Minä katselen suu auki vierestä ja kiltisti astelen takaisin vaihtoaitioon, - tuli taas tilille.
Yksi pelin tekijöistä eli raha ja sen kanssa huijaaminen on kanssa omatunnolleni liian hankala tekijä. Esim. kun löysin televisiostani vian, olisin voinut Gigantin täysturvalla varustetun televisioni heittää vaikka parvekkeelta alas ja sanoa, että "nyt kävi näin, saanko sen uuden samanarvoisen television?". Ei, ei ja vielä kerran ei, perkele piti mennä pelaamaan normien, sääntöjen ja moraalin mukaisesti ja viedä se helvetin paska tarkastettavaksi sellaisenaan, no kyllähän se meni vakuutukseen, mutta ne vain korjasivat sen, enkä saanut samalla rahalla uutta (uusi samalla rahalla olisi ollut varmaan lähemmäs 50' full hd, kun nykyinen on 1,5v sitten ostettu 600€ 32' full hd) :( Tähänkin peliin kuuluu varmaan sanonta: "isompi on aina parempi" tai "koolla on merkitystä".
Itse elän elämäni siihen malliin, että voin olla jotenkuten sinut itseni kanssa ja nukkua yöni rauhassa.
Onneksi meitä vielä on joiden kanssa voi lyödä kättä päälle ja se pitää. Olemme katoava luonnonvara, viimeisiä mohikaaneja, mutta onhan meitä.
Olipa hetki oikea tai väärä, niin tuohon pitää myös sanoa se, että vaikka periaate ja ihanne ovat hyvät, niin elämä saattaa tarjota yllätyksiä, joissa moraalin rajat venyvät aivan itsestään ikäänkuin vahingossa.
Tekevälle sattuu, eihän siitä pääse mihinkään. Kukapa meistä olisi täydellinen ja tekisi jatkuvasti täydellisiä ratkaisuja. Mutta jos lyö päätään seinään joka päivä, niin että pää menee rikki kannattaa jo miettiä uutta lähestymistapaa. Virheistä voi oppia ja monta kertaa niistä oppii kaikista eniten.
Tyhmänsitkeys on suomalaisten kirous ja lahja. Taitaapi olla meidän geeneissä. Positiivisella asenteella eteenpäin :)
Kannattaa tilata pari Bjurströmin kannustevideota, että saa namia elämään
Joskus vain mietin kun makasin "ojanpohjalla" asunnottomana, työttömänä luuserina, että ei ole vaihtoehtoja kuin mennä eteenpäin. Ja usko pois siinä touhussa oli nami namit hyvin kaukana.
Meillähän on olemassa sanonta; räkänokastakin tulee mies, muttei tyhjän naurajasta. Olen joskus miettinyt tuota, koska olen duhanenätyyppiä ja naureskelen varsinkin omille jutuilleni.

Kommentoi 25 kommenttia